1 - Ljubljana

N 46°04.093´
E 14°29.455´
Etäisyys helsingistä 1726 km

Aamu alkoi mitä väkevimmissä merkeissä kun Hexa alias Heke H:lla ilmoitteli klo 0740, että hän on juuri herännyt. Juna johon jantterin piti ehtiä lähtisi asemalta 0804. Varsin kuumottava tilanne. No vanhana aavikkosissinä Hexa otti tilanteen näppeihin aivan normaalisti ja juoksi gebardinlailla junaan. Ehdimme siis koneeseen ilman suurempia porinoita.

Lentokoneen rullatessa pitkin kiitorataa allekirjoittanut innoistui roimimaan kameralla kuvia koneen ikkunasta jolloin lentoemo joutui huomauttamaan, että sähkölaitteet tulisi pitää suljettuina. Joutui sitten taipumaan pelottavan auktoriteetin edessä. Lennolla tarjoiltiin herkullinen lounas: Härkää kapriskastiikkella ja röstiperunaa. Koko setti huuhdeltiin alas Finnairin hopeakellarissa kypsytetyllä punkerolla. NAM.

Lento meni kokonaisuudessaan ihan hyvin ja kun kapusimme koneesta ulos saatoimme todeta ulkoilman varsin kuumaksi, lähes 30 astetta! Tulliproseduurit eivät aiheuttaneet mitään toimenpiteitä kun tullisetä kuuli, että olemme Suomesta, eli kuulumme varsin suurta luottamusta nauttivien trävellerien iloiseen joukkoon. Heti terminaalin edessä Hexa bongasi paikallisen passipoliisin, jonka henkilökohtainen voimankäyttöväline pistoolin lisäksi oli selässä roikkuva H&K MP5A5-konepistooli. Ase oli varsin kulunut, joten kyseessä ei ollut pelkkä koriste-esine.

Koska terminaalin opasteet olivat varsin heikot, eikä paikallisbussia meinannut heti löytyä, päätimme mennä paikalliselta minibussinkuljettajalta kyselemään hintoja kyydistä keskustaan. Hinta keskustaan oli 5 euroa ja jos halusi jäädä 2 km aikaisemmin hostellin kohdalla pois se maksaisikin 9 euroa. Loogista eikö totta? Emme taipuneet tuollaiseen naurettavaan ukotusyritykseen vaan pyysimme kohteliaasti kyydin keskustaan asti. Minibussissa matkasi seurassamme pari lokaalia paxia, joista eräs ilmoitteli kesken matkan, että jos pojilla on onnea, niin kuski jättäisi meidät kyydistä hostellin kohdalla ilman erillistä ukotusmaksua. Onneksi näin myös tapahtui. Hostelli on ihan asianmukainen ja kaikki tarpeellinen varustus löytyy. Langattomia tietoliikenneratkaisuja myöten.

Nälän yllättäessä alkoi tuttu ruokapaikan metsästys, joka osoittautui yllättävän haastavaksi. Keskustassa oli tarjolla lähinnä kahviloita ja pientä snäkiä. Lopulta löysimme hapokkaan Pizzeria Napolin (Joo pitsaa piti tietysti päästä heti koeistamaan, jotta paikallinen ruoka ei aiheuttaisi mitään vatsashokkia pojille). Pizzat ja biusat maistuivat luvattoman hyvälle pitkän kaupungilla luuppailun jälkeen.

Paikallinen Alepa on hostellia vastapäätä, joten tarvittavat juoma ym. hankinnat hoituvat kivuttomasti ja rivakasti. Ensimmäisiä iltamehuja valikoidessamme Alepan hyllyltä muiden viinojen seasta bongasimme yllättävän artikkelin eli 96% Spiritus Fortus á-hinta 14,50 € / litra. Hintatehosuhde on siis paikallisille kalvosilmille varsin väkevä. Itse valitsimme hieman laimeampaa seosta eli punaviiniä tai niin ainakin luulimme valinneemme, mutta hostellilla pullon sisältö osoittautui varsin vaaleaksi. VAARANTAVA VIRHE! SEIS! No ei me olla ennenkään lasiin syljetty, joten ei ko. seos pilaantumaan pääse. Seuraavaksi lähdemme kaupungille porisemaan ja mahdollisesti kaupungin kuumimmalle Jazz-klubille jammailemaan ja imailemaan paikallista soppakeittoa.