Thaimaa \ Bangkok \ Khao San Road. Alunperin oli oletuksena että tämä olisi jonkinlainen backpacker ghetto, mutta meno muistuttaa enemmän Las Palmasia aasialaisilla mausteilla. Halpoja kuteita ja muuta krääsää löytyy. Tume voi kiinnittää erikoishuomiota paikalliseen tyyliin vetää sähköjohtoja.



Jossain jumalan hylkäämässä joenylityspaikassa Kambodzassa. Edessä olevassa autossa lusittiin jotain 7 tuntia ja Thaimaan rajalla vaihdettiin mini vaniin missä istuttiin jotain 5 tuntia. Kuvassa myös Japanialainen henkilö joka tuli samassa kyydissä Thaimaan rajalle. Etupenkillä lusi toisilleen tuntemattomat mies ja nainen.


Cambodia \ Phnom Penh \ Russian Market. Täältä lähti mukaan paita joka näkyy kuvassa FCC:lta. Hinta taisi olla jotain 3.50$.



Russian marketin ulkopuolella myydään rehuja.


Boeng Kak. Kaikki majatalot ovat saastuneen järven rannalla mistä sikiää moskiittoja. Levittävät kuulema ikävää kuumetautia.



Juuri kun edellisenä päivänä olin todennut, että hip-hop, punk ja muut skenet puuttuu täysin niin seuraavana iltana skidit tuli vetämään jotain break dancen tyyppistä settiä.



Naapuri-guesthousen baari Boeng Kakilla.



Lakeside guesthousen käsitys "omelet with tuna and cheese". Pikkurahalla paljon.




Boeng Kak eli Lakeside. Phnom Penhin backpacker ghetto. Yöllä tällä kadulla tarjotaan aina jotain... Smoke, ecstasy, opium, crack, mushrooms joitain mainitakseni.

Ekan yön yöjuna Bankkarista etelään. Ihan mukava setti vaikka aluksi näytti tylyltä maata käytävällä verhon takana.


Riverside. Lähistöltä löytyy suurin osa tärkeimmistä nähtävyyksistä.



Forreign Correspondent Club Of Cambodia. Espresso piristää ja sangria vilvoittaa oloa.









Killing Fieldsin muistomerkki. Sisällä pääkalloja.






Etanat kruunaavat ravintoympyrän.



Maisemaa guesthousen terassilta vähän ennen auringonlaskua.

S-21 kidutuskeskuksen luhti. Piikkilanka esti prosessissa olevia ihmisiä tappamasta itseään hyppäämällä alas.



S-21 eli Tuol Sleng tai jotain sinne päin...



Krabilta löytyi chillailuun hyvin soveltuva baarin yläkerta. Mekong setti 300B.







Koh Lantan eka majoitus.




Yölaivassa Koh Phanganlta Surat Thaniin. Maisemat olivat paikoitellen kuin suoraan Apocalypse Now!:sta...

Keinumista Mekong-viskin tahdissa.







Welcome to the Jungle!



Paikallisten kalastajien aluksia Koh Phanganilla.



Kookos lähti avautumaan pienen väännön jälkeen. Kuvassa myös mestojen halvin vesi: Beaty Drinkin Water.




Ekoja päiviä Phanganin saarella. Erittäin asiallinen mesta. Rauhaa ja chillausta, mutta riittävästi myös palveluja ja katseltavaa. Ja tietenkin 7-eleven.



Phnom Penhin backpacker ghetossa nimeltä Boeng Kak. Tiessä ei ole päällystettä, mutta se ei paljon menoa haittaa. Lapset tykkää huutaa hello.

In God We Trust...

...Tai sitten emme. No joka tapauksessa vaellus noin 8000km päähän alkoi paksu tukku dollareita taskussa. NOSE:n puolella koneen lähtöä odotellessa otettiin muutama väkevä, mutta vain lääkkeeksi. Niin kuin matkustamiseen kuuluu, säätäminen ja suunnitelmien muuttuminen alkoi välittömästi lähtöportilla 30. Virkailija ilmoitti, että nämä teidän paikat on nyt sitten tuolla busineksen puolella, ei varmaan haittaa? No ei liikaa.

Heti alotuksessa käteen lyötiin shampanjaa ja lehtiä tarjottiin useita erilaisia. Muuten monesti niin nyrpeät lentoemot olivat muuttuneet hetkessä varsin väkevää hymyä tarjoaviksi palvelijoiksi. Koko palvelun taso ja koko lennon ajan tapahtuva tarjoilu ja muukin oli sanalla sanoen överiä. Ja kun viina oli ilmaista niin olihan sitä juotava...

Pehmeä aloitus oli kyllä tarpeen koska matkustusta tehtiin putkeen noin 40 tuntia. Kun päästiin Bangkokiin pyrittiin heti siirtymään Hualamhpongin juna-asemalle, jonne lentokentältä olisi suora bussiyhteys. Vai onko sittenkään? Löydettiin aika kivuttomasti oikea paikka ja kun menin kysymään, että pitäisi päästä AE4-linjuriin niin tyttö toteaa heti "not today". No hetken säädön jälkeen toinen tyttö sanoi, että 30 min päästä... Kyllähän se dösä sitten tulikin.

Tunnin dösämatkan jälkeen hoidettiin joint ticket Koh Phanangin saarelle. Edessä olisi yöjuna toisen luokan matkamukavuuksilla. Kun juna viiden aikaa lähti liikkeelle todettiin, että makuupaikat ei ole ihan sitä mitä ne yleensä ovat esim Suomessa. Vaunu on normaalisti varustettu penkeillä ja yön tullen konnari muuntaa penkit sängyiksi ja myös ylhäältä esiin kääntyy sängyt. Yksityisyyden suojaa antaa verho. Vaikutti aluksi vähän vastenmieliseltä, mutta kaikkeen tottuu ja ratkaisu tuntui lopulta varsin mukavalta. Lisää yöjunia.

Aamuyöllä saavuttiin Surat Thanin kaupunkiin ja jäätiin odottelemaan kolmeksi tunniksi dösän lähtöä, jonka jälkeen vuorossa oli vielä muutama tunti lautalla. Perillä majoituksen ja kyydin saaminen on varsin vaivatonta. Niitä tarjotaan aika kiukulla. Ilmoitettiin mihin halutaan ja hetken säädön ja neuvottelun jälkeen oltiin pick-upin lavalla pauhimassa kohti saaren toista laitaa. Kun päästiin bungalowiin oli matkaa tehty putkeen lähelle kaksi vuorokautta... Tämä oli tältä erää tässä.